Siskoni ihmetteli, kun oli nähnyt mainoksen kurssista ”Japanin kielen
laskusanat”. Miksi pitää olla erikseen semmoinen kurssi?

Suomessa ja muissa tuntemissani kielissä yksi on yksi, kaksi on kaksi ja
sillä sipuli – riippumatta siitä onko kyse yhdestä ihmisestä, eläimestä
vai esineestä. Mutta Japanin kielessä asia ei ole niin yksinkertainen.
Siinä lukumääristä puhuttaessa täytyy käyttää erityisiä laskusanoja.
Käytettävä laskusana riippuu siitä millainen kohde on kyseessä – onko
se esim. muodoltaan litteä, pyöreä vai pitkulainen, tai onko se pieni
tai iso eläin tai esine.

Laskusanat liitetään lukusanaan tähän tapaan:
”kolme kurkkua” on japaniksi ”kyuuri san-bon”, kirjaimellisesti ”kurkku
kolme-pitkulaista”, kun taas ”kolme paperia” olisi ”kami san-mai” =
”paperi kolme-litteää”.

Numero ”yksi” on perusmuodossaan ”ichi”. Mutta kun kerrotaan, että
jotakin on yksi kappale, sana muuttuu tällaisiin muotoihin:

ikko = yksi pieni, pyöreähkö esine, esim. omena
ippon = yksi pitkämäinen esine, esim. kurkku
ichimai = yksi litteä esine, esim. paperi
ichidai = yksi mekaaninen esine tai kulkuväline
ippiki = yksi pienehkö eläin, esim. kissa
ittoo = yksi suuri eläin, esim. hevonen
ichiwa = yksi siivekäs eläin, esim. lintu …tai jänis (!)
ippai = yksi lasillinen tai lusikallinen
hitori = yksi ihminen, henkilö
…ja lista ei lopu vielä tähän.

Kerrottakoon vielä, että kun ihmettelimme miksi linnut ja jänikset
lasketaan samalla laskusanalla, japanilainen ystävämme selitti, että
siksi kun jäniksen korvat ovat vähän niin kuin siivet.

Sitten kun laskusanat ja muut alkavat sujua, lähetystyöntekijä voi alkaa
kertoa monijumalaisen kansan keskellä, että on vain yksi ainoa Jumala:
”Jumala on yksi” (Jaak. 2:19) – ”Kami wa tada hitori de aru”.

”Yksi on Jumala, kaikkien Isä!
Hän hallitsee kaikkea,
vaikuttaa kaikessa
ja on kaikessa.” (Ef. 4:6)

Japanin kieli on myös siitä erikoinen, että siinä on aikamuodot myös
adjektiiveille. Otetaan esimerkiksi sana ”hyvä”.
yoi = hyvä
yokatta = oli hyvä
yokunai = ei ole hyvä
yokunakatta = ei ollut hyvä

Kun lähetystyöntekijä on oppinut adjektiiveja, hän voi alkaa kertoa
japanilaisille hyvästä Jumalasta.

”Hyvä on Herra,
turvapaikka hädän päivänä,
hän tuntee ne, jotka luottavat häneen.” (Nah. 1:7)

Tässä siis jotakin esimakua Japanin kielen kiemuroihin. Ja kiemuroista
puheen ollen – japaninkielen kirjoitusjärjestelmä muistuttaa jättimäistä
muistipeliä. Sitä japanilaiset itse opiskelevat koko
oppivelvollisuusaikansa. Tämän vuoksi lähetystyöntekijän työ alkaa
Japanissa kaksivuotisella kielikoululla. Se on välttämätöntä, jotta hän
pääsee kipuamaan kielimuurin ylitse.

”Niin paljon kuin maailmassa onkin kieliä,
kaikki ne ovat ymmärrettävissä.
Mutta ellen ymmärrä puheen merkitystä,
olen puhujalle muukalainen,
samoin hän minulle.” (1. Kor. 14:10-11)

Kiitosrukouksia:
• Kiitos siitä, että yhä tänäkin päivänä on niitä, jotka haluavat lähteä
vieraaseen maahan kipuamaan kielimuurin yli, jotta saisivat jakaa
sanomaa Jeesuksesta siellä, missä evankeliumia harvoin kuulee.
• Kiitos siitä, että kutsut, Herra, heille tukijat ja esirukoilijat, ja
me saamme kokea yhteisen työn ilot ja surut yhdessä!

Rukouspyyntöjä:
• Pyydämme voimia kaikille lähetystyöntekijöille, joita opiskelevat
lähetyskentän kieltä ja niitä, joita vieraalla kielellä toimiminen kuormittaa.
Suo heille rauhasi ja oikeat sanat, kun he julistavat Pyhää evankeliumia.
Suo, että Pyhä Henki antaa kuulijoiden ymmärtää heidän sanomansa,
ja avaa sydämet vastaanottamaan evankeliumin.