Vastailen japanilaisten kysymyksiin kristillisestä uskosta. Eräs japanilainen kysyi internetissä näin: ”Miten määritellään onni kristinuskossa? – Onko niin, että kyse ei ole siitä miten paljon pystyy keräämään itselleen, vaan siitä miten paljon antaa toisille?”

Niin, nälkäisten ruokkimisesta ja heikkojen tukemisesta Raamattu opettaa kyllä paljon. Paavali kirjoittaa: ”Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: ’Autuaampi on antaa kuin ottaa’.” (Apt. 20:35)

Omaisuuden ahneesta kartuttamisesta ei seuraa Jeesuksen mukaan mitään hyvää. Hän opetti: ”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.” Ja hän esitti heille vertauksen: ”Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti itsekseen: ’Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.’ Hän päätti: ’Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!’ Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?’ Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona.” (Luuk. 12:15-21)

Kun mietimme hiukan omaa elämäämme, joudumme myöntämään, että emme taida toimia kovin epäitsekkäästi. Kyllä me keräämme ja otamme mieluummin kuin autamme ja annamme. Mikäli se meistä riippuisi, ei meille karttuisi aarretta Jumalan luokse. Päinvastoin! Velkaa sinne kertyisi, roima määrä joka päivä. Me emme pysty löytämään onnea tällä tavalla.

Mutta meillä on toivo, sillä Psalmissa 16:11 kaikuu kiitos Jumalaa kohtaan:

”Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.”

Jumala osoitti meille elämän tien, joka vie Hänen lähelleen, onneen ja iloon. Jeesus sanoi olevansa ainut tie Jumalan luo. Hän antoi aivan kaikkensa, elämänsäkin. Hän ansaitsi meistä ainoana aarteen Jumalan luona. Sen aarteen hän antaa meille, velkaisille. Miten mahtava velkajärjestely! Sillä aarteella pystyy maksamaan kaikki velat pois Jumalan edessä. Hänen ristinkuolemansa avasi meille tien Jumalan lähelle, josta löydämme ikuisen ja kulumattoman ilon ja onnen.

”…minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan.” (Ps. 73:28)

Siksi kerromme Jeesuksesta japanilaisille, koska olemme löytäneet Jeesuksen kautta onnen lähellä Jumalaa ja haluamme, että muutkin löytäisivät sen. Mitään monimutkaista tietä emme opeta pelastukseen ja ikuiseen onneen. Se on jokaisen ulottuvilla, syntisimmänkin: kaste ja usko, turvautuminen, avuksi huutaminen.

”…onni on sen, joka turvaa Herraan.” (Snl. 16:20). Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”. (Room. 10:13). ”
“…ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.” (Fil. 2:11)

Rukous:
Jeesus Kristus, Jumalan Poika! Armahda minua, syntistä! Kiitos, että maksoit velkani ja annoit minullekin aarteen luonasi Taivaassa! Auta minua kertomaan Sinusta muillekin.